Meitä ei ookkaan näkynyt hetkeen bloggaamassa. Siihen on varmasti monia emäntämme laiskuuteen liittyviä syitä, mutta se sanoo niitää "työksi" tai "kouluksi". Pah.
Paljon lienee ehtinyt tässä ajassa tapahtua. Me ollaan kuulemma vanhennuttu. Höpöhöpö. Emäntä taitaa itse olla hieman dementti?
Mulla, eli Tiitulla, pyyhkii hyvin. Mun ei tarvi enää ottaa päivittäin niitä kapseleita! Vaikka ehkä vähän kyllä voisin maistella niitä siitä ilosta, että sylkisin ne pois! Tai en kuitenkaan. Mä en oikeen voinu hyvin ku mä söin niitä :( Olin kuulemma luuta ja nahkaa. Helmikuussa me sitten suuntasimme semmosen tädin luo joka koplasi muo läpi ja ne jutteli paljon emännän ja kasvattajan kanssa.
Sen jälkeen mä oon saanu tosi nannaa pöperö ja kuulemma alkanu taas näyttää oikeesti elävältä! Ja emäntä lakkasi syöttämästä mulle niitä kapseleita. Se oli kuulemma jo jonkin aikaa harkinnun sitä, mutta kuulemma pelkäs, että voisin voida vielä huonommin ilman niitä. Se tais saada harmaitahiuksia ennen aikasesti sillon.. Mut nyt mä voin jo paljon paremmin.
Ja hei, jaksan taas keppostella oikein oivaisti. Just tuossa yksi päivä näin esimerkiksi oivallisen tilaisuuden emännän unohtaessa "tyhjän" margariini purkin pöydälle. Ei se mitään tyhjä ollu!! Hyvin siitä sai makusteltavaa. Jostain syystä toi emäntä katto muo tuimasti kun löysi margariinipurkin (toim. huom. erittäin puhtaana..) sängystää.
Voisin mä tosta vanhuksestakin kertoa, Mintusta siis.
Se taitaa olla ihan oikeesti jo vähän normaalia enempi höpsähtäny. Emäntä sanoo sitä dementiksi. On se välillä kyllä aika pihalla vaikkei ulkona ollakkaan. Toisaalta sen touhuja on hauska seurata. Se esimerkiksi leikkii välillä kuin olis puol vuotias. Ja välillä se seistä törröttää sen näkösenä ettei tiedä missä on (ihan ku meijän kotona niitä vaihtoehtoja nyt kovin montaa olis..)
Se myös palelee ulkona nopeemmin ku viime talvena. Mut sil on superviitta! (Epäreilua sanon minä, mäkin haluun!) Sen avulla se emännän mukaan pysyy lämpimänä. Mut sen jalat kyllä alkaa palella nopeesti..toisaalta kyllähän se ennenkin talvisin harraasti kolmijalkahyppelyä.. nyt se vaan tekee sitä välillä enempi kuin viimeks ku oli näin kylmä.
Mut on se silti tosi kiva. Höpsö, mutta söpö höpsö.
Niin. Mä jo tossa aimmin mainitsin meidän emännän tekosyistä olla laiskailija tän blogin suhteen. Se on alkanu käydä töissä ja koulussa (kuulemma joku oppisopimusjuttu). Töihin se ottaa meidät aina välillä mukaansa!
Saadaan kuulemma söpistellä ruokamme eteen.. Ei sillä, helppoahan se on. Saadaan rapsutuksia mielin määrin ja ne ihmiset siellä emännän töissä hymyilee meidät nähdessää. Kyllä sitä nyt pöllömpikin koira ymmärtäisi olla iloinen ja otettu moisesta huomiosta.
Vaikka yleensä töiden jälkeen ollaankin Mintun kanssa väsyneitä niin hännät viuhuen me sinne kyllä mennään. Siellä on niin paljon enemmän ahkeria rapsuttajia kuin mihin emäntä yksin kykenisi. Sitä paitsi sen työkaverit on kovin helposti katseella ohjattavissa antamaan vähän herkkuja! Hah. Vähän siinä vaan söpistelee ja yleensä saa lopulta vähän namusia vaikka emäntä jotain mutiseekin kerjäämisestä ja kuinka epäkivaa on antaa siitä meille palkka.. Pöllö emäntä.
Mut ei just nyt muuta.
Häntää huiskuvin tervehdyksin,
TIITU
